44.

Klusterit sävellyksen ja improvisoinnin pohjana

Tutustutaan klusterin käsitteeseen referenssiteosten avulla. Keksitään oma klustereihin pohjautuva sävellys tai tehdään klustereihin pohjautuva improvisaatio.

Tehtävän laatija
Sanna Ahvenjärvi

Jaa tehtävä:

Perusteet

Taitotaso

Ryhmän koko

Tarvittava aika vähintään

1 oppitunti

2 oppituntia

Kuukausi

Tavoite ja tuotos

Pedagoginen tavoite

Tutustutaan käsitteeseen klusteri ja sen notatointiin

Konkreettinen tuotos

Klustereista muodostuva kollektiivinen sävellys tai improvisaatio

Työskentelyn eteneminen

• Määritellään käsite klusteri.

• Oppilaat laulavat tai soittavat (omilla soittimillaan, luokkasoittimilla ja/tai koskettimistoilla) ryhmänä opettajan kirjoittamia klustereita.

• Oppilaat keksivät yksin tai pareittain erilaisia klustereita, jotka nuotinnetaan sekä soitetaan ja/tai lauletaan yhdessä.

• Kuunnellaan partituurin kanssa esim. Pendereckin teos Tren - Ofiarom Hiroszimy (Valituslaulu Hiroshiman uhreille), ja analysoidaan sen erilaisia klustereita.

• Analysoinnin jälkeen oppilaat keksivät ja tekevät itse pareittain tai pienryhmänä graafisen partituurin kollektiivisävellykseen, jossa käytetään klustereita. Partituurin pohjalta oppilaat keksivät kappaleen.

• Graafista partituuria tehdessä kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin klusterin ominaisuuksiin:
- kuinka laaja klusteri on?
- missä rekisterissä?
- millä sointivärillä/sointiväreillä se soitetaan?
- miten siirrytään seuraavaan klusteriin? (Esimerkiksi glissandolla, yhtäkkisesti, vähitellen vaihtaen tai yksi ääni kerrallaan seuraavaan)
- millä nyanssilla klusteri soitetaan?
- mihin suuntaan klusterista voi edetä? (Esimerkiksi viereisiin säveliin puoliaskel tai kokoaskel; pieni hyppy ylös; pieni hyppy alas; iso hyppy eri rekisteriin ylös; iso hyppy eri rekisteriin alas)

• Sävellys soitetaan ja nauhoitetaan. Sitä voidaan myös hioa ja muuttaa, minkä seurauksena partituurin nuotinnusta tarkennetaan.