Pieni tehtävä: Yhden sävelen sävellys

Pedagoginen tavoite

Syvennytään rytmin kirjoitukseen ja rytmilukuun, sointiväreihin, musiikkisanastoon, soinnutukseen, soittamiseen ja/tai laulamiseen. Havaitaan, että yhdellä sävelellä saa aikaan yllättävän paljon kiinnostavaa materiaalia muiden parametrien vaihtuessa.

Etenemisvaihtoehto 1:
• Kukin valitsee oman sävelen pienryhmässä, pareittain tai yksin. Rekisterit voivat vaihdella, ja tehtävän voi toteuttaa myös oktaavialaharjoituksena. Tällöin keskiössä on myös soitintuntemus, ja tehtävästä tulee haastavampi. Aloittelijoille harjoitus on helpompi toteuttaa yhdessä rekisterissä.

• Valitaan pienryhmissä, pareittain tai yksin kappaleelle tahtiosoitus/-osoituksia. Halutessa voidaan päättää etukäteen tahtien lukumäärä.

• Keksitään kiinnostava, vaihteleva, eloisa rytmi, jossa voi suosia (toistaa ja kehitellä) tiettyjä rytmimotiiveja. Mietitään, kuinka hiljaisuus ja ääni vuorottelevat tahdeissa. Missä on tiheitä aika-arvoja, missä hitaita ja millainen suhde niillä on toisiinsa? Tauot ovat myös musiikkia! Samalla voidaan harjoitella rytmikuvioita. Rytmikuvioita voi keksiä ensin yhdessä johonkin teemaan, esimerkiksi lintulajeihin liittyen: Millä rytmillä lausutaan vaikkapa västäräkki, telkkä, fasaani, kiiruna, mustakaulauikku, harmaahaikara, merikotka, tunturihaukka, ruisrääkkä, meriharakka, kurki, töyhtöhyyppä, aavikkojuoksija, rantasipi, idäntunturikyyhky, lapinpöllö, tervapääsky, kuningaskalastaja, valkoselkätikka, kalliopääsky, räkättirastas, ruokokerttunen, punapäälepinkäinen, mustavaris, korppi, punatulkku. Rytmit kirjoitetaan esimerkiksi taululle lintuniminä ja niitä vastaavina rytmikuvioina. Rytmikuvioita voi käyttää omissa yhden sävelen sävellyksissä.

• Mietitään instrumentaatio: Mille soittimille teos sävelletään? Vaihtuuko soolosoitin teoksen aikana tai vaikkapa kesken tahtien?

• Kiinnitetään huomiota sointiväreihin. Millä sointiväreillä äänet soitetaan ja kuinka ne vaihtelevat tahtien aikana? Voisiko jossain kohdassa sävel vaikkapa häipyä huokoiseksi sointiväriksi tai alkaa säröllä/murtuneella soinnilla?

• Kiinnitetään huomiota dynamiikkoihin ja artikulaatioon sekä lisätään yksityiskohtia tahteihin. Millaisia mielikuvia teos tai sen eri kohdat herättävät? Millaisia tunnelmia se sisältää?

• Voidaan myös soinnuttaa teos.

• Esitetään sävellykset ja tehdään niistä huomioita.

Etenemisvaihtoehto 2:
• Harjoitus voidaan toteuttaa myös niin, että sovitaan yhteisesti sävellyksessä käytettävät yksittäiset sävelet (joilla voidaan muodostaa kiinnostavia yhteisharmonioita), tahtiosoitus sekä tahtien lukumäärä.

• Vaativampi vaihtoehto on sopia vain iskujen lukumäärä ilman yhteistä tahtiosoitusta, jolloin voidaan luoda polymetriikkaa.

Etenemisvaihtoehto 3 syventävät opinnot:
• Tutustutaan yhden äänen erilaisiin mahdollisuuksiin kuunneltavien teosten avulla (ks. lista alla): kuinka eri tavoin voi tehdä liikettä ja vaihtelevuutta? Kuinka pitää mielenkiinto yllä sävellyksessä ja luoda jännitettä? Kuinka säveltä voi koristella (taivutukset, kuvioinnit sävelen ympärillä)? Samalla voidaan tutustua käsitteeseen keskussävel.
• Suunnitellaan oma keskussävelisyydelle pohjautuva teos, jossa liikutaan yhden sävelen ympärillä. Pohditaan musiikin dramaturigista kehitystä.