Teksti: Leevi Räsänen
Kuvat: Saara Autere / Musica nova Helsinki
Uusi pedagogisten teosten tietokanta helpottaa nykymusiikin löytämistä ja käyttöönottoa soitonopetuksessa. Tietokanta kokoaa yhteen elävien säveltäjien teoksia, jotka on arvioitu sopiviksi oppilaitoskäyttöön. Se on syntynyt säveltäjien ja soitonopettajien tiiviistä yhteistyöstä palvelemaan molempia osapuolia.
Suomen Säveltäjien sävellyspedagoginen Ääneni Äärelle -työryhmä toteutti vuoden 2024 aikana hankkeen, jonka tavoitteena oli kartoittaa ja luokitella musiikkiopistokäyttöön soveltuvia nykymusiikkiteoksia. Kartoituksen tuloksena syntyi pedagogisten teosten tietokanta. Tietokanta on nyt julkaistu Music Finlandin Composers & Repertoire -alustalla, joka toimii suomalaisten säveltäjien teosrekisterinä ja hakupalveluna. Teokset ovat sen kautta helposti löydettävissä ja saavutettavissa, jotta musiikkiopistoissa työskentelevät pedagogit voivat vaivatta löytää opetukseensa materiaalia, jonka pedagoginen soveltuvuus on
» Lue lisää...
Imitaatio, improvisaatio ja säveltäminen – näkökulmia musiikin luomiseen soittotunnilla
Teksti: Hanna Isolammi
Oman musiikin luominen on kirjattu taiteen perusopetuksessa opetussuunnitelmiin myös soitonopetuksen tasolle. Tässä artikkelissa neljä pedagogia kertoo, mitä se voi käytännössä tarkoittaa, ja mitä hyötyä siitä voi olla.
Länsimaisen taidemusiikin instrumenttiopetuksessa on vahva mestarilta kisällille -perinne. Se tarkoittaa käytännössä, että opettajalla on aina ollut vapaus vaikuttaa opetuksen sisältöihin ja raameihin, vaikka hän olisikin opettanut jonkin metodin tai koulukunnan mukaisesti. Soitonopetus on siis yksityisopetukseen perustuvan luonteensa mukaisesti ollut yksilöllistä aina. Silti, ajat – vaatimukset, taustalla vaikuttavat filosofiat ja psykologiat, ohjelmisto – muuttuvat siinäkin.
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistuksessa vuonna 2018 vapaus ja luovuus nousivat aiempaa tärkeämmiksi opetusta suuntaaviksi periaatteiksi, ja tämä sekä vapautti soitonopettajia että asetti heille lisää vaatimuksia. Enää ei riitä, että oppilaat
» Lue lisää...
Tarinoita, improa ja jatkuvaa liikettä – Ajatuksia säveltäjäksi kasvamisesta ja sävellysopetuksesta
Teksti: Markku Klami
Artikkeli on julkaistu huhtikuussa 2019.
Säveltäjäksi olen halunnut jo ainakin 10-vuotiaasta asti, ja matkani säveltäjäksi on mutkitellut monien reittien kautta. Nyt edelleen jatkuvaa matkaa on jo sen verran taitettu, että rohkenen luoda katseen hetkeksi taaksepäin; mitä kaikkea on tullut vastaan, miten olen itse oppinut ja millä tavoin olen pyrkinyt välittämään musiikin loputtoman maailman rikkauksia omille oppilailleni?
Tässä artikkelissa kerron ensin omasta kasvamisestani säveltäjäksi ja sävellyksenopettajaksi sekä luon katsauksen sävellyksen opetustarjontaan omassa nuoruudessani opiskeluvuosinani ja vertaillen sitä nykyiseen tilanteeseen. Kehitystäni ja toimintaani pedagogina ovat ohjanneet matkan varrella sekä omat opintoni että käytännön työssä tekemäni huomiot koulutuskentän resursseista ja tilanteista.
Lisäksi pyrin artikkelissani avaamaan säveltämisen ohjaamisen prosessia muutamien Opus 1-sivustolle laatimieni tehtäväkokonaisuuksien kautta
» Lue lisää...
Imitoinnista, omasta äänestä ja identiteetistä – Kriittisiä huomioita säveltämisen pedagogiikasta
Teksti: Riikka Talvitie
Artikkeli on julkaistu syyskuussa 2018.
2000-luvulla keskustelu säveltämisen pedagogiikasta on käynyt vilkkaana erityisesti taiteen perusopetuksen ja perusopetuksen puolella. Musiikkityylien monimuotoistuminen ja musiikillisen keksinnän hyödyntäminen niin instrumentti- kuin ryhmäopetuksessa ovat avanneet mahdollisuuksia tarkastella säveltämistä entistä laajempana toimintana.
Säveltämisen pedagogiikasta ei kuitenkaan toistaiseksi ole Suomessa käyty laajempaa, kriittistä keskustelua.
Kuka saa säveltää?
Sen lisäksi että säveltämisen käsite viittaa sävellysprosessiin – musiikin luomisen ja taiteen tekemisen tapahtumaan – tarkoitetaan sillä monissa yhteyksissä myös valmiin musiikkiteoksen tuottamista. Erityisesti länsimaisessa taidemusiikissa on korostettu prosessin lopputulosta: valmista sävellystä, joka kirjoitetaan nuotiksi, jotta se voidaan toistaa uudestaan eri esitystilanteissa. Säveltämistä on myös pitkään ajateltu ammattina, joka vaatii erityistä
» Lue lisää...
Sävellyspedagogiikan historiaa notaation keksimisestä nykypäivään
Teksti: Riikka Talvitie
Artikkeli on julkaistu syyskuussa 2018.
Sävellyspedagogiikalla ei ole yleisesti vakiintunutta historiaa, jota voisi tarkastella kriittisesti suhteessa laajempaan pedagogiseen keskusteluun tai taiteen ja estetiikan murroksiin.
Tutkija Benjamin John Williams on väitöskirjassaan Music Composition Pedagogy: A History, Philosophy and Guide (2010) kuvannut yhdenlaisen rungon sävellyspedagogiikan historiasta tuoden esiin eri vuosisadoilla tapahtuneita muutoksia niin käsityötaidon kehittymisessä kuin säveltäjyyden ilmenemisessä. Seuraavassa käyn läpi hänen esittelemänsä historian muutaman keskeisen kohdan.
Improvisaatiosta nuottikirjoitukseen
Jo Antiikin aikana pohdittiin musiikin jakautumista teorian ja käytännön välille. Tämä pohdinta avaa kuitenkin niin laajan keskustelun, että siirryn aikajanalla eteenpäin aina 800-luvulle asti, jolloin saivat alkunsa ensimmäiset muistiinkirjoitetut sävellykset. Siihen saakka myös länsimainen taidemusiikki oli välittynyt
» Lue lisää...
