Teksti: Suomen Säveltäjien opetussuunnitelmatyöryhmä

 

Säveltämisen opetussuunnitelmasuosituksen taustaa

Sävellyspedagogiikka on uusi ja kehittyvä alue muuttuvalla taidekentällä. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmassa säveltäminen nähdään luontevana osana lapsen musiikillista kasvua. Säveltämisen opetus on toistaiseksi kuitenkin ollut sisällöltään epätasaista johtuen paitsi sävellysopettajien vaihtelevasta ammattitaidosta myös säveltämisen opetussuunnitelman puuttumisesta. Lisäksi säveltämisen opetus on toistaiseksi alueellisesti keskittynyt Suomessa vain muutamaan musiikkiopistoon.

Suomen Säveltäjät ry:n säveltämisen opetussuunnitelmatyöryhmän tavoitteena on yhdenvertaistaa säveltämisen opetusta sekä alueellisesta että substanssiosaamisen näkökulmasta sekä kannustaa musiikkioppilaitoksia hyvien säveltämisen opetuksen käytäntöjen luomiseen rakentavassa yhteistyössä säveltäjien kanssa. Haluamme olla edistämässä taidemusiikin kehittymistä ja kasvua sekä auttaa vaalimaan suomalaisen musiikin monimuotoisuutta.

Animaation ja taitotaulujen tavoitteet

Suomen Säveltäjät ry:n säveltämisen opetussuunnitelmatyöryhmän opetussuunnitelma on laadittu yhtenäistämään säveltämisen opetusta valtakunnallisesti. Tavoitteena on kannustaa lapsia, nuoria ja aikuisia säveltämään ammattitaitoisen säveltäjän opetuksessa sekä tarjota oppilaille valtakunnallisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää ja syventää omaa musiikillista ilmaisuaan säveltämällä. Tavoitteelliset sävellysopinnot edistävät oman taidesuhteen kehittymistä, vahvistavat omaehtoista ilmaisua, musiikillisen ymmärryksen laajentumista ja identiteetin rakentumista.

Kuinka käyttää säveltämisen opetussuunnitelmaa

Säveltämisen opetussuunnitelma toimii kasvualustana säveltäjyyden syventämiselle. Säveltämisen opetuksen työtavat ja sisällöt ovat moninaisia. Animaatiot havainnollistavat sävellystunnin kulkua, sisältöä ja oppimiskäsitystä. Säveltämisen perusopintojen ja syventävien opintojen taitotaulu avaa opetuksen sisältöä yksityiskohtaisemmin. Asiasisällöissä edetään oppilaslähtöisesti ja eri tasoilla poimitaan parhaiten oppilaan edistymistä ja kiinnostusta tukevia asioita. Tästä syystä emme rajanneet säveltämisen opetussuunnitelman käsitteistöä perusopintojen ja syventävien opintojen välillä. Eri osa-alueita ja ilmiöitä käsitellään opintojen aikana monipuolisesti ja kattavasti.

Kenelle säveltämisen opetussuunnitelma on suunnattu

Suomen Säveltäjät ry:n säveltämisen opetussuunnitelmatyöryhmän laatima säveltämisen opetussuunnitelma on tarkoitettu säveltämisen opetuksen tueksi musiikkioppilaitoksissa. Opetussuunnitelma on laadittu taidemusiikin säveltämisen näkökulmasta, mutta sitä voi soveltaa muissakin musiikin tyylilajeissa. Taitotaulusta voi olla hyötyä myös sävellysoppilaalle itselleen tavoitteiden ja oppisisällön suunnittelussa.

Pidämme erittäin tärkeänä, että taiteen perusopetuksessa sävellysopettajalla on omakohtainen, ammattimainen kokemus säveltäjänä toimimisesta sekä henkilökohtainen perusteltu näkemys ja visio taidemusiikin säveltämisestä. Sävellysopettajan kelpoisuusvaatimusten tulee olla rinnasteisia instrumenttiopettajan kelpoisuusvaatimusten kanssa.

Perusopinnot

Säveltämisen pää- ja sivuaineopinnot

Tavoitteena on ohjata ja kannustaa oppilasta toteuttamaan omia musiikillisia ideoitaan kannustavassa ja turvallisessa ilmapiirissä. Opetuksessa tuetaan oppilaan luovuutta ja omia näkemyksiä. Oppilasta rohkaistaan kritiikittömään ideointiin, jonka jälkeen harjoitellaan ideoiden musiikillisten ominaisuuksien arviointia ja niiden jatkotyöstämistä. Tunneilla harjoitellaan homogeenisen satsin kirjoittamista sekä äänenkuljetuksen, soinnutuksen ja kontrapunktin perusteita.

Opintojen aikana käydään läpi soinnutuksen, orkestroinnin, kontrapunktin, harmoniaopin, analyysin ja elektroakustisen musiikin perusteita sekä eri aikakausille ominaisia musiikillisia ilmiöitä. Oppilas tutustuu eri soitinryhmiin säveltäen, sovittaen ja soitintaen. Musiikkiteknologiaan tutustutaan monipuolisesti.

Säveltämisen tukiaineopinnot

Säveltäminen on paitsi taito- myös tietoaine. Siksi säveltämisen tukiopinnot ovat tärkeä osa opintokokonaisuutta. Tukiopinnot sisältävät esimerkiksi musiikin hahmotusaineiden opiskelua, instrumenttiopintoja, yhteismusisointia ja musiikkiteknologiaa.

Oppilaiden vuorovaikutustaidoissa kiinnitetään huomiota kannustavaan kommunikointiin ja toisten kunnioittamiseen.

Seuraavassa tukiopintoja kuvataan sävellysopetuksen tarpeista käsin.

Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen

Oppilaalla tulisi olla vahvat perusvalmiudet musiikin hahmottamisessa. Musiikin hahmotustaitoihin sisältyvät musiikin luku- ja kirjoitustaito, rakenteiden hahmottaminen sekä tradition tunteminen. Oppilas kasvaa aktiiviseksi musiikin kuuntelijaksi ja tutustuu musiikin tyylipiirteille ominaisiin merkintätapoihin. Yhtenä työtapana voi olla oppilaan instrumenttiopintoihin liittyvän ohjelmiston ja hänen itsensä säveltämän musiikin käyttö musiikin hahmotusaineiden tuntityöskentelyssä.

Instrumentin hallinta ja harjoittelu 

Instrumentin riittävä hallitseminen (esim. pt2 tai vastaava) on edellytys sävellystyössä tarvittavalle musiikillisen ajattelun kehittymiselle. Keskeisenä sisältönä on instrumentin perustekniikkaan, harjoittelutapoihin ja ilmaisumahdollisuuksiin perehtyminen. Oppilas harjoittelee eri tyylisiä kappaleita ja oppii hahmottamaan niistä musiikillisia rakenteita sekä tyylipiirteitä. Oppilasta rohkaistaan tutustumaan soittaen eri soitinryhmien instrumentteihin.

Yhteismusisointi 

Oppilasta kannustetaan musisoimaan esimerkiksi kamarimusiikkikokoonpanossa, orkesterissa ja kuorossa. Myös kapellimestariopinnot tai kuoronjohdon opinnot ovat suositeltavia.

Yhteissoitossa tutustutaan soittimien välisiin balansseihin, erilaisiin sointiväreihin, sävelpuhtauden harjoittamiseen sekä rytminkäsittelyyn. Oppilas oppii havainnoimaan eroja johdetusta ja ilman kapellimestaria tapahtuvasta yhteismusisoinnista.

Esittäminen ja ilmaiseminen 

Oppilasta rohkaistaan soittamaan sekä omaa että muiden musiikkia monipuolisesti, ja hän pääsee kuulemaan omia sävellyksiään mahdollisuuksien mukaan myös ammattimuusikoiden esittämänä. Sekä sävellystyön että sävellyksen harjoitusprosessin aikana tapahtuva yhteistyö muusikoiden ja kapellimestarin kanssa on säveltäjälle korvaamattoman arvokasta.

Improvisointi

Oppilas rohkaistuu improvisoimaan ja pystyy käyttämään improvisointia yhtenä työkaluna säveltäessään. Improvisoinnissa harjoitellaan vuorovaikutteisuutta, jossa keskeistä on toisten kuunteleminen ja toisten soittoon reagoiminen. Oppilasta ohjataan improvisoimaan joko ilman nuottikuvaa tai esimerkiksi sointumerkkien avulla. Improvisoinnin avulla oppilas oppii ilmaisemaan tunteita ja luomaan erilaisia tunnelmia sekä tuottamaan erilaisia sointivärejä. Oppilasta kannustetaan kehittelemään erilaisia melodisia, rytmisiä, harmonisia, tekstuurillisia ja sointiväreihin perustuvia ideoita sekä varioimaan niitä. Opetukseen voi sisältyä työskentelyä sekä yksin että erilaisissa ryhmissä.

Musiikkiteknologia

Opintojen tarkoitus on antaa oppilaalle monipuolinen ja yleissivistävä ymmärrys musiikkiteknologian eri osa-alueista säveltäjän näkökulmasta. Opinnoissa tutustutaan yleisimpiin käytössä oleviin ohjelmistoihin, laitteistoihin, keskeisiin käsitteisiin sekä terminologiaan. Tunneilla voidaan tutustua muun muassa nuotinnusohjelman, äänisynteesin, audiosekvensseriohjelman, äänittämisen, miksaamisen, editoinnin ja äänentoiston perusteisiin. Hyödyllinen teknologinen taito on myös oman musiikin lataaminen verkkoalustoille ja sosiaalisen median kanaviin tekijänoikeuksia kunnioittaen.

Perusopintojen taidonnäyte ja arviointi

Oppilas saa kannustavaa, rakentavaa, innostavaa ja oppilaan musikaalisuutta edistävää palautetta sävellyksistään, sovituksistaan ja soitinnuksistaan joka tunti, ja vähitellen hän oppii myös itse arvioimaan tekemiään ratkaisuja. Mahdollisuuksien mukaan oppilas saa myös vertaispalautetta muilta sävellysoppilailta.

Taidonnäyte sisältää muutamia teostyypiltään erilaisia sävellyksiä, joissa on nähtävissä oppilaan persoonallisen ilmaisun lisäksi sävellystekniset valmiudet. Lisäksi vähintään yksi oppilaan säveltämä teos on esitetty, ja oppilas on osallistunut teoksen harjoitusprosessiin.

Arviointi kohdistuu kokonaisuuden toteutukseen sekä musiikin laadullisiin kriteereihin, ja se tapahtuu estetiikkaa arvottamatta.

Syventävät opinnot

Syventävien opintojen tavoitteena on oman luonnostelutekniikan kehittäminen, jo opitun käsityötaidon ja oman sävelkielen persoonallisten piirteiden ja esteettisten mieltymysten terävöittäminen sekä musiikillisen identiteetin syventäminen. Opinnot tarjoavat myös valmiuksia säveltämisen opiskeluun korkea-asteella. Opintojen keskeisenä sisältönä on oppilaan musiikin hahmotustaitojen, kulttuurisen ymmärryksen ja luovan ajattelun monipuolinen kehittäminen sekä perusopinnoissa opittujen tietojen ja taitojen vahvistaminen. Pääaineisten säveltäjien tulisi edetä syventävien opintojen aikana instrumenttiopinnoissa perustason suoritukseen. Edelleen suositeltavaa on tutustua soittaen eri soitinryhmien instrumentteihin.

Sävellysopintojen tueksi oppilasta kannustetaan opiskelemaan tarjolla olevia musiikin hahmotusaineita mahdollisimman kattavasti: muun muassa musiikinteorian, analyysin, harmoniaopin, satsiaineiden, musiikkiteknologian ja musiikkitiedon kursseja.

Syventävien opintojen aikana oppilas valmistelee opettajansa ohjauksessa lopputyön, joka voi olla esimerkiksi sävellysportfolio. Portfolio voidaan toteuttaa sävellyskonsertin muodossa, yhteistyössä kamarimusiikkiryhmien, orkestereiden ja kuorojen kanssa tai monitaiteisena projektina. Portfolio sisältää muutamia keskenään erityyppisiä sävellyksiä, joista ainakin yksi teostyyppi on sellainen, joka ei sisälly perusopintoihin. Teoksissa ovat nähtävissä oppilaan persoonallisen ilmaisun lisäksi oppilaan sävellystekniset valmiudet.

Mahdollisuuksien mukaan syventäviin opintoihin kuuluvat erilaiset sävellystyöpajat. Ne tuovat opintokokonaisuuteen merkittävän lisän ja ovat tärkeitä oppimiskokemuksia oppilaalle. Oman musiikin harjoittelu ja esitykset muiden muusikoiden kanssa ovat olennainen osa säveltäjänä kehittymistä.

Syventävien opintojen tähtäimessä on oma sävellyskonsertti, joka heijastaa oppilaan kiinnostuksen kohteita. Konsertti voi keskittyä puhtaasti musiikkiin tai olla monitaiteinen, jolloin sävellys on tiiviissä vuorovaikutuksessa esimerkiksi pelien, animaation, tanssin, näyttämötaiteen, kuvataiteen, akrobatian tai kirjallisuuden kanssa. Oppilas arvioi konserttiin valmisteltavien teosten säveltämiseen käytetyn ajan, pyrkii pysymään sovitussa aikataulussa sekä valmistamaan partituurin ja esitysmateriaalin itseohjautuvasti.

Säveltämisen korkea-asteen opintoihin pyrkivät saavat valmennusta ja opinto-ohjausta tuleviin opintoihin sekä työelämään liittyen. Näitä voivat olla vaikkapa ammattisäveltäjien ja -muusikoiden, festivaalien ja erilaisten esittäjäkokoonpanojen vierailut ja tutustumiskäynnit.

Syventävien opintojen taidonnäyte ja arviointi

Oppilas saa kannustavaa, rakentavaa, innostavaa ja oppilaan musikaalisuutta edistävää palautetta sävellyksistään, sovituksistaan sekä soitinnuksistaan joka tunti ja osaa myös itse arvioida tekemiään ratkaisuja. Mahdollisuuksien mukaan oppilas saa myös vertaispalautetta muilta sävellysoppilailta.

Lopputyön arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan lopputyölleen asettamat tavoitteet.

Arviointi kohdistuu kokonaisuuden toteutukseen sekä musiikin laadullisiin kriteereihin, ja se tapahtuu estetiikkaa arvottamatta. Arviointi kohdistuu myös oppilaan toimintaan harjoitus- ja sävellysprosessissa. Taidonnäyte voi olla konserttiesityksen, äänitteen tai partituurin muodossa.

 

Suomen Säveltäjät ry:n opetussuunnitelmatyöryhmä:
Sanna Ahvenjärvi
Markku Klami
Tapio Lappalainen
Minna Leinonen
Pasi Lyytikäinen

Kuvat:
Markku Klami